Sovitettu syöttöjohto ja kaapelien vaimennukset
Taulukko on tehty CB-radio bandille 26,965MHz--27,405MHz ja lähetystehona on käytetty 4W | ||||||||
Syöttöjohdon pituus
metreissä Luvut ovat sähköisen puolenaallon kerrannaisia(0,66) |
RG-58 Kaapeli (ohut) | RG-213 Kaapeli(paksu) | ||||||
vaimennus dB ja W(4W teholla) | vaimennus dB ja W(4W teholla) | |||||||
Kaapelin
Vaimennus Desibeleinä (0,076dB/m) |
Kaapelin
Vaimennus Watteina (SWR1:1) |
SWR:n aiheuttama vaimennus 4W teholla | Kaapelin
Vaimennus Desibeleinä (0,032dB/m) |
Kaapelin
Vaimennus Watteina (SWR1:1) |
SWR:n aiheuttama vaimennus 4W teholla | |||
SWR 1:2 |
SWR 1:3 |
SWR 1:2 |
SWR 1:3 |
|||||
dB | W | W | W | dB | W | W | W | |
3,64m | 0,28 dB | 0,25 W | 0,47 W | 1,06 W | 0,12 dB | 0,11 W | 0,45 W | 1,02 W |
7,28m | 0,56 dB | 0,48 W | 0,50 W | 1,13 W | 0,25 dB | 0,22 W | 0,47 W | 1,06 W |
10,92m | 0,84 dB | 0,70 W | 0,53 W | 1,21 W | 0,38 dB | 0,33 W | 0,48 W | 1,09 W |
14,56m | 1,12 dB | 0,91 W | 0,57 W | 1,29 W | 0,50 dB | 0,44 W | 0,49 W | 1,12 W |
18,2m | 1,40 dB | 1,10 W | 0,61 W | 1,38 W | 0,64 dB | 0,54 W | 0,51 W | 1,15 W |
21,84m | 1,68 dB | 1,28 W | 0,65 W | 1,47 W | 0,76 dB | 0,64 W | 0,52 W | 1,19 W |
25,48m | 1,96 dB | 1,45 W | 0,69 W | 1,57 W | 0,89 dB | 0,74 W | 0,54 W | 1,22 W |
29,12m | 2,24 dB | 1,61 W | 0,74 W | 1,67 W | 1,00 dB | 0,83 W | 0,56 W | 1,26 W |
32,76m | 2,52 dB | 1,76 W | 0,79 W | 1,78 W | 1,14 dB | 0,92 W | 0,57 W | 1,30 W |
36,4m | 2,80 dB | 1,90 W | 0,84 W | 1,90 W | 1,30 dB | 1,00 W | 0,59 W | 1,34 W |
40,04m | 3,08 dB | 2,03 W | 0,90 W | 2,03 W | 1,40 dB | 1,10 W | 0,61 W | 1,38 W |
43,68m | 3,36 dB | 2,15 W | 0,96 W | 2,16 W | 1,53 dB | 1,18 W | 0,63 W | 1,42 W |
47,32m | 3,64 dB | 2,27 W | 1,02 W | 2,31 W | 1,65 dB | 1,26 W | 0,65 W | 1,46 W |
50,96m | 3,92 dB | 2,38 W | 1,09 W | 2,46 W | 1,78 dB | 1,35 W | 0,67 W | 1,50 W |
54,6m | 4,20 dB | 2,48 W | 1,17 W | 2,63 W | 1,91 dB | 1,42 W | 0,69 W | 1,55 W |
58,24m | 4,48 dB | 2,57 W | 1,24 W | 2,80 W | 2,04 dB | 1,50 W | 0,71 W | 1,59 W |
61,88m | 4,76 dB | 2,66 W | 1,33 W | 2,99 W | 2,16 dB | 1,57 W | 0,73 W | 1,64 W |
65,52m | 5,04 dB | 2,74 W | 1,42 W | 3,19 W | 2,29 dB | 1,64 W | 0,75 W | 1,69 W |
69,16m | 5,32 dB | 2,82 W | 1,51 W | 3,40 W | 2,42 dB | 1,71 W | 0,77 W | 1,74 W |
72,8m | 5,60 dB | 2,90 W | 1,61 W | 3,63 W | 2,55 dB | 1,77 W | 0,79 W | 1,79 W |
76,44m | 5,88 dB | 2,97 W | 1,72 W | 3,87 W | 2,67 dB | 1,84 W | 0,82 W | 1,85 W |
80,08m | 6,17 dB | 3,03 W | 1,83 W | 4,13 W | 2,80 dB | 1,90 W | 0,84 W | 1,90 W |
83,72m | 6,44 dB | 3,10 W | 1,96 W | 4,41 W | 2,93 dB | 1,96 W | 0,87 W | 1,96 W |
87,36m | 6,73 dB | 3,15 W | 2,09 W | 4,70 W | 3,06 dB | 2,02 W | 0,89 W | 2,02 W |
91,0m | 7,00 dB | 3,20 W | 2,23 W | 5,01 W | 3,18 dB | 2,07 W | 0,92 W | 2,08 W |
94,64m | 7,29 dB | 3,25 W | 2,37 W | 5,35 W | 3,31 dB | 2,13 W | 0,95 W | 2,14 W |
98,28m | 7,56 dB | 3,30 W | 2,53 W | 5,71 W | 3,43 dB | 2,19 W | 0,98 W | 2,20 W |
101,92m | 7,85 dB | 3,34 W | 2,70 W | 6,09 W | 3,56 dB | 2,24 W | 1,01 W | 2,27 W |
By Aslak 2001 |
Taulukon käyttö |
Antennikirjallisuudessa ja niitä
käsittelevillä nettisivuilla puhutaan paljon syöttöjohdon
sovittamisesta. Tunnen myös henkilöitä jotka työkseen huolehtivat ja
huoltavat radio ja tv lähettimiä sekä antenneja. He ovat sitä mieltä
että syöttöjohdon sovittamisella ei ole merkitystä. Se kumpaa uskoisin
ei ole ratkennut. En voi kumota ammattilaisten mielipidettä, mutta
toisaalta en voi kumota myöskään kaikkien niiden antennikirjojen
kirjoittajien mielipiteitä, onhan heidänkin joukossaan paljon
ammattilaisia. Yhden asian olen pannut merkille. Ne jotka sanovat ettei
sovituksella ole merkitystä, eivät sano että siitä olisi jotain
haittaa. Olen jopa keskustellut aiheesta ja haittaa siitä ei kuulemma
ole. Olen siis itse päätynyt kompromissiin ja käytän sovitettuja
johtoja joista ei ole haittaa. Hi
Se mikä on absoluuttinen totuus asiassa jääköön myöhemmin ratkaistavaksi. Taulukko on tehty sovitetuin mitoin ja kerron myös miten se sovitus syntyy. Käsittelen aihetta samalta pohjalta kuin suurin osa antennikirjallisuudesta. Taulukkoon on laskettu kaapelien pituudet sähköisen puolenaallon kerrannaisina. Nopeuskertoimena on käytetty 0,66. Valittuasi sopivan mittaisen kaapelin näet dB sarakkeesta kyseisen mittaisen kaapelin vaimennuksen sekä RG-58 ja RG-213 kaapeleille ja voit vertailla vaimennuksia dB lukeman perusteella. SWR aiheuttamaa vaimennusta selventämään on ensimmäinen Watti sarake, johon on muutettu kaapelin vaimennus Wateiksi. Lähetystehona on käytetty 4W tehoa. Tämä on siis kaapelin vaimennus ilman SWR(1:1) aiheuttamaa lisähäviötä. Jos SWR:si on vaikka 1:2 tulee tästä sarakkeesta ja ensimmäisestä sarakkeesta saatu W arvo laskea yhteen ja vähentää lähetystehosta jolloin saat selville paljonko tehoa menee antennille. Esimerkki: Taulukosta huomaa myös että SWR:ät kannattaa säätää kohdalleen. Jos kaapeli on satunnaisen mittainen tulee lisäksi impedanssin aiheuttama vaimennus ja sinne ne Watit pikkuhiljaa katoavatkin. Hoto:n
sivuilta löydät kätevän laskurin jolla voit laskea erilaisia
vaimennuksia eri mittaisille kaapeleille. |
Koaksiaalikaapeli syöttöjohtona |
|||||||||||||||
Koaksiaalikaapeli
muodostuu keskijohtimesta(kuuma karva), keskieristeestä, manttelista(vaippa) ja ulommaisena olevasta eristeestä. Keskijohdin on
usein 1 tai useampisäikeistä kuparia ja vaippa punottua kuparisukkaa.
Mantteli ja keskijohdin on eristetty toisistaan yleensä polyeteenillä,
teflonilla tai vaahdotetulla polystyreenillä. Kalleimmissa kaapeleissa
käytetään ilmaa tai muita kaasuja eristeenä, mutta niitä ei
harrastajien laitteissa pahemmin näy. Keskieriste vaikuttaa kaapelin
aiheuttamiin signaalihäviöihin ja nopeuskertoimeen. Nopeuskerrointa
käytetään laskettaessa sähköistä aallon pituutta.
Syy siihen
että koaksiaalikaapeleita käytetään yleisesti syöttöjohtona on se
ettei ne ole kovin herkkiä häiriöille. Erilaisilla avolinjoilla
saadaan usein pienemmät häviöt ja tarkempi tehonsiirto antennille,
mutta ne ovat erittäin arkoja ulkoisille häiriöille. Kuten
metallirakenteet ja sähköset laitteet. Täysin
ongelmaton ei toki koaksiaalikaan ole. Se on epäsymmetrinen kaapeli ja
se aiheuttaa ongelmia symmetrisillä antenneilla kuten dipoli ja yagi
antenneilla. Tämä on korjattavissa symmetrointimuuntajalla eli
balunilla (symmi) Se on pieni kela joka sijaitsee antennin
syöttöpisteessä. Vaikkei antennissa olekkaan balunia toimii se melko
hyvin ja vaaraa laitteiden särkymisestä ei ole. Vaimennusta signaalin
epäsovituksesta toki tulee. |
|||||||||||||||
Viritetty syöttöjohto |
|||||||||||||||
La, Pr ja CB-radioharrastajien yleisimmin käyttämtät kaapelit ovat mitoitettu 50 ohmin impedanssille ja yleisimmät ovat ohut RG-58 ja paksumpi RG-213. Niiden nopeuskerroin on 0,66 ja vaimennukset RG-58= 0,076dB/m ja RG-213= 0,032dB/m. Kertomalla vaimennusluku kaapelin pituudella metreinä saadaan koko kaapelin vaimennus. Kun syöttöjohdosta tehdään sähköisen puolenaallon kerrannaisen mittainen saadaan paras tehonsiirto ja itse antennikaapeli säteilee mahdollisimman vähän. Se ei myöskään aiheuta häiriöitä TV ja Radiovastaanottimiin. Syöttöjohdon sähköisen puolenaallon pituus ja sen kerrannainen toimii impedanssin toistajana puhelimesta syöttöpisteeseen saakka eikä kaapeliin muodostu seisovaa aaltoa (SWR). Nopeuskerroin
syntyy siitä että signaali ei etene kaapelissa kuten ilmassa 300 000km/s
eli valon nopeudella. Keskieristeen materiaali vaikuttaa signaalin
nopeuteen ja yleisimmin käytössä olevilla kaapeleilla se on 66% ilmassa
etenevästä signaalista. Tästä johtuu että sähköinen aallon pituus
on vain 66% aallonpituudesta. |
|||||||||||||||
Aallon ja sähköisen aallonpituuden laskeminen | |||||||||||||||
Aallonpituus voidaan laskea muuttamalla taajuus kilohertzeiksi, niin kuin DX-kuuntelijat usein tekee tai sitten laskea se megahertzeinä. On makuasia kumpaa tapaa käyttää, mutta selitän ne molemmat. Kaapeli ei voi olla kuin yhdellä taajuudella oikean mittainen ja siksi on 40 kanavalla (taajuudella) tyydyttävä kompromissiin. Jos haluat että kaapeli toimii mahdollisimman hyvin kaikilla 40 kanavalla kannattaa käyttää laskemiseen kanavan 20 taajuutta. Jos käytät eniten joitain muutamia kanavia esim. 30 ja 40 välillä voit laskea sen tietysti haluamallasi taajuudella. Taajuudet löytyvät kutsuluettelon etusivun "taajuudet" sivulta. Kanavan 20 taajuus on 27,205MHz eli 27205kHz Kun luku 300 000 jaetaan taajuudella (kHz) saadaan taajuutta vastaava aallonpituus. 300 000/ 27205= 11,0273846719353060099246462047418 Moista tarkkuutta ei kuitenkaan tarvita, ja luku voidaan pyöristää 11,02m:ksi Ja
MHz:nä se lasketaan seuraavasti: 300/ 27,205= 11,0273846719353060099246462047418 ja se tietysti pyöristetään 11,02m:ksi Puolen aallon pituus saadaan jakamalla aallonpituus kahdella. 11,02/2= 5,51 ja jotta saadaan sähköinen puolen aallon pituus kerrotaan luku vielä kaapelin nopeuskertoimella. 0,66 X 5,51=3,6366 Joka voidaan pidemmillä kaapeleilla pyöristää 3,64 metriksi Tätä lukua sitten kerrotaan niin monta kertaa että saadaan riittävän pitkä kaapeli. Kaapelin pituudessa pitää ottaa myös huomioon välissä kiinteästi olevat mittarit ja antennivirittimet. Kun mittaat SWR:t ei sitä tarvitse huomioida kaapelin pituudessa, mutta jos mittarisi on aina kiinni antennin ja puhelimen välissä pitää puhelimen ja antennin välisen kaapelin olla tuo kerrannainen. Sovitus menee poskelleen jos lisäät oikean mittaiseen kaapeliin vaikka 1m mittaisen tumpin koneen ja mittarin väliin. Mittari ei silloin näytä mitä kone "näkee" vaan mitä mittari "näkee" ja kiinteissä asennuksissa se ei ole tehokkain ratkaisu. Kun jaat luvun 300 000 aallonpituudella saat aallonpituutta vastaavan taajuuden. 300 000/11,0273846719353060099246462047418= 27205,0000000000000000000000000044 kHz
|
By Aslak 2002