Syöttöjohtot 

Syöttöjohto on kaapeli joka yhdistää puhelimen ja antennin. Radiosignaali kulkee kaapelia pitkin antenniin josta se säteilee maailmalle. Syöttöjohtoja on erilaisia, mutta käsittelen nyt vain eniten käytössä olevaa koaksiaalikaapelia.

Koaksiaalikaapeli syöttöjohtona

Koaksiaalikaapelin rakenne

Koaksiaalikaapeli muodostuu keski johtimesta (kuuma karva), keskieristeestä, manttelista (vaippa) ja ulommaisena olevasta eristeestä. Keskijohdin on usein 1 tai useampisäikeistä kuparia ja mantteli punottua kuparisukkaa.  

Mantteli ja keskijohdin on eristetty toisistaan yleensä polyeteenillä, teflonilla tai vaahdotetulla polystyreenillä. Kalleimmissa kaapeleissa käytetään ilmaa tai muita kaasuja eristeenä, mutta niitä ei harrastajien laitteissa pahemmin näy. 

Syy siihen että koaksiaalikaapeleita käytetään yleisesti syöttöjohtona on se ettei ne ole kovin herkkiä häiriöille. Erilaisilla avolinjoilla saadaan usein pienemmät häviöt ja tarkempi tehonsiirto antennille, mutta ne ovat erittäin arkoja ulkoisille häiriöille. Kuten metallirakenteet ja sähköiset laitteet.
Koaksiaalin verkkomainen mantteli tai vaippa niin kuin sitä myös nimitetään, maadoitetaan ja se tekee koaksiaalista melko immuunin erilaisille häiriöille ja näin ollen siitä tulee tehokas syöttöjohto. Tästä johtuu, että se voidaan asentaa lähes mihin tahansa.
Täysin ongelmaton ei toki koaksiaalikaan ole. Se on epäsymmetrinen kaapeli ja se aiheuttaa ongelmia symmetrisillä antenneilla kuten dipoli ja yagi antenneilla. Tämä on korjattavissa symmetrointimuuntajalla eli balunilla (symmi) 
Se on pieni kela joka sijaitsee antennin syöttöpisteessä. Vaikkei antennissa olekkaan balunia toimii se melko hyvin ja vaaraa laitteiden särkymisestä ei ole. Vaimennusta signaalin epäsovituksesta toki tulee.

Antennikirjallisuudessa ja niitä käsittelevillä nettisivuilla puhutaan paljon syöttöjohdon sovittamisesta. Tunnen myös henkilöitä jotka työkseen huolehtivat ja huoltavat radio ja tv lähettimiä sekä antenneja. He ovat sitä mieltä että syöttöjohdon sovittamisella ei ole merkitystä. Se kumpaa uskoisin ei ole ratkennut. En voi kumota ammattilaisten mielipidettä, mutta toisaalta en voi kumota myöskään kaikkien niiden antennikirjojen kirjoittajien mielipiteitä, onhan heidänkin joukossaan paljon ammattilaisia. Yhden asian olen pannut merkille. Ne jotka sanovat ettei sovituksella ole merkitystä, eivät sano että siitä olisi jotain haittaa. Olen jopa keskustellut aiheesta ja haittaa siitä ei kuulemma ole. Olen siis itse päätynyt kompromissiin ja käytän sovitettuja johtoja joista ei ole haittaa. Hi

Se mikä on absoluuttinen totuus asiassa jääköön myöhemmin ratkaistavaksi.

Seuraava taulukko on tehty sovitetuin mitoin ja kerron myös miten se sovitus syntyy. Käsittelen aihetta samalta pohjalta kuin suurin osa antenni kirjallisuudesta.

Taulukko on tehty CB-radio bandille 26,965MHz--27,405MHz
Syöttöjohdon pituus metreissä
Luvut ovat sähköisen
 puolenaallon kerrannaisia(0,66)
RG-58 Kaapeli (ohut) RG-213 Kaapeli (paksu)
Kaapelin Vaimennus
Desibeleinä
(0,076dB/m)
Kaapelin Vaimennus
Desibeleinä
(0,032dB/m)
dB dB
3,64m 0,28 dB 0,12 dB
7,28m 0,56 dB  0,25 dB
10,92m 0,84 dB 0,38 dB
14,56m 1,12 dB 0,50 dB
18,2m 1,40 dB 0,64 dB
21,84m 1,68 dB 0,76 dB
25,48m 1,96 dB 0,89 dB
29,12m 2,24 dB 1,00 dB
32,76m 2,52 dB 1,14 dB
36,4m 2,80 dB 1,30 dB
40,04m 3,08 dB 1,40 dB
43,68m 3,36 dB 1,53 dB
47,32m 3,64 dB 1,65 dB
50,96m 3,92 dB 1,78 dB
By Aslak 2001

Taulukon käyttö

Taulukkoon on laskettu kaapelien pituudet sähköisen puolenaallon kerrannaisina. Nopeuskertoimena on käytetty 0,66. Valittuasi sopivan mittaisen kaapelin näet dB sarakkeesta kyseisen mittaisen kaapelin vaimennuksen sekä RG-58 ja RG-213 kaapeleille ja voit vertailla vaimennuksia dB lukeman perusteella.

Viritetty syöttöjohto

La, Pr ja CB-radio harrastajien yleisimmin käyttämät kaapelit ovat mitoitettu 50 ohmin impedanssille ja yleisimmät ovat ohut RG-58 ja paksumpi RG-213. Niiden nopeuskerroin on 0,66 ja vaimennukset RG-58= 0,076dB/m ja RG-213= 0,032dB/m. Kertomalla vaimennusluku kaapelin pituudella metreinä saadaan koko kaapelin vaimennus. Kun syöttöjohdosta tehdään sähköisen puolenaallon kerrannaisen mittainen saadaan paras tehonsiirto ja itse antennikaapeli säteilee mahdollisimman vähän. Se ei myöskään aiheuta häiriöitä TV ja Radio vastaanottimiin. Syöttöjohdon sähköisen puolenaallon pituus ja sen kerrannainen toimii impedanssin toistajana puhelimesta syöttöpisteeseen saakka eikä kaapeliin muodostu seisovaa aaltoa (SWR).

Nopeuskerroin syntyy siitä että signaali ei etene kaapelissa kuten ilmassa 300000km/s eli valon nopeudella. Keskieristeen materiaali vaikuttaa signaalin nopeuteen ja yleisimmin käytössä olevilla kaapeleilla se on 66% ilmassa etenevästä signaalista. Tästä johtuu että sähköinen aallon pituus on vain 66% aallonpituudesta.

By Aslak 2002